Kohtaamisen motiivi Suomen nykykirjailijoiden narratiivissa eli kertomakirjallisuudessa (Matkanovelleja -novellikokoelman pohjalla)

Tiivistelmä. Tutkielmassani olen analysoinut Matkanovelleja-kokoelmaan kuuluvia novelleja käyttäen runsaasti teoreettisia materiaaleja.Tutkimukseni tarkoituksena on ollut esittää ja analysoida nykyisen kirjallisuustieteen motiivi-käsityksen luokittelujen variaatioita; esittää kohtaamisen motiivin säännöllisen vetoomuksien syitä; määritellä kohtaamisen motiivin taiteellisen merkityksen Matkanovelleja-kokoelman perusteella; tutkia tapaamisen motiivin suhteita muita narratiivin käsitteitä kohtaan; tutkia millaiset suhteet valtaavat motiivin invarianttisen merkityksen ja varianttisen semantiikan välillä; selittää analyyttisen metodin periaatteita.

Asiasanat: motiivi, motiivin teoria, motiivin rakenne, motiivin analyysi, kohtaamisen motiivi.

On olemassa kaikkia ihmisia kiinnostavia aiheita, ongelmia ja teemoja. Ne ovat kaikille ihmisille yleisiä ja liittyvät sekä elämään että kuolemaan, ihmisten välisiin suhteisiin, elämän merkitykseen, uskontoa koskeviin kysymyksiin. Kirjallisuus nostaa pintaan nämä motiivit. Niitä pidetään ikuisina eli perusmotiiveina.

Oli valittu juuri kohtaamisen motiivi sillä se on representatiivisimpia motiiveja. Se tarkoittaa, että ensiksi tämä motiivi on hyvin yleinen sekä merkittävä. Tutkijoiden mukaan tapaamisen motiivi löytyy melkein jokaisesta kertomakirjallisuuden teoksesta. Toiseksi tapaamisen motiivi ilmenee teoksen semanttisella, syntaktisella sekä pragmaattisella tasolla erittäin monin eri tavoin.

Harvat taiteilijat onnistuvat keksimään teoksensa ilman kohtaamisen muuntelua. Ja sen lisäksi monet kirjailijat perustavat teoksiansa suoraan kohtaamisen ja seikkailujen motiiveihin.

Kohtaamisen motiivin tutkiminen näyttää olevan erittäin produktiivinen, mielenkiintoinen sekä ajankohtainen koska se paljastaa kirjallisuuden moninaisuutta.

Tutkimukseni aihee on kohtaamisen motiivin merkitys ja funktio eri novelleissa sekä sen taiteelliset tehtävät.

Tutkimuksen kohde on Matkanovelleja-kokoelmaan liittyviä novelleja.

Analysoidessa novelleja käytetään runsaasti teoreettisia materiaaleja. Esimerkiksi Mihail Bahtinin, Igor Silantjevin, Vladimir Proppin, Boris Tomaševskin, Viktor Šklovskin, ja muiden tutkijoiden töitä.

Pitää huomata, että meillä on mahdollisuus suorittaa analysoinnin vain silloin kun joku konkreettinen motiivi toteutuu yhden kirjailijan teoksissa tai tietyn aikakauden kirjallisuudessa tai kun motiivi kuuluu samaan kirjallisuuden lajiin tai suuntaan.

Erillisen teoksen analyysi on kokonaisuudessa konseptiomme vastainen (koska motiivi on jonkin idean toisto, eikä vain erillinen ajatus).

Analysoidessa motiivia pitää käsittää kaikki sen semioottiset tasot. Niitä on kolme: semanttinen (johon liittyy predikaatin, aktantin ja kronotoopin analyysi), syntaktinen (siihen liittyy tapahtumien analyysi juonen kehittämisen kannalta) sekä pragmaattinen (siinä käsitellään motiivin tarkoitusta ja pyrkimystä).

Haluaisin korostaa vielä kerran, että tutkimuksessa analysoidaan nimenomaan motiivin realisointia. Eli käsitellään motiivia ja tapahtumia tietyn teoksen kontekstissa muttei teoksen kontekstista erotettuna. Sen vuoksi analysoidessa motiivin tasoja otetaan huomioon motiivin puolitusluonne. Se tarkoittaa, että tutkimuksessa otetaan lukuun semanttisen, syntaktisen ja pragmaattisen tasojen sekä varianttiset että invarianttiset merkitykset.

Kun kyseessä on semantiikka, käsitellään 3 seuraavaa luokkaa:

1. Predikaatti (Kohtaamisen-motiivin predikaatti voidaan luonnehtia satunnaiseksi (jos kukaan toimijoilta ei ole tapaamisen aloitteentekijää), suunnitelluksi (jos ainakin yksi toimijoilta on kohtaamisen aloitteentekijä), tavalliseksi (jos tapaaminen tapahtuu säännöllisesti). Teoksen tekijällä voi olla oma suhtautuminen tapaamiseen. Silloin tapaaminen voidaan kuvata odotetuksi vai odottamattomaksi. Tutkimuksessamme on vielä yksi tärkein käsite kuten fokalisaatio. Eli tapaamisen motiivia analysoidaan konkreettisen tekijän näkökulmasta, sillä jokainen tekijä voi katsoa asiaa omasta näkökulmastaan).

2. Aktantti (Aktantti -kategoria on kahtiajakoinen eli siihen liittyvät seuraavat käsitteet kuten päähenkilö sekä sivuhenkilö. Aktanttia pidetään sivuhenkilönä kun tämä on merkittävä juonen tapahtumakulun kannalta. Jos kyseessä on päähenkilö, se tarkoittaa että aktantilla on suuri merkitys tarinan semanttiselta kannalta. Juonen kehittymisen mukaan sivuhenkilö voi muuttua päähenkilöksi tai päinvastoin päähenkilö voi tulla sivuhenkilöksi. Tutkimuksessamme osoitetaan onko aktantti pää- vai sivuhenkilö).

3. Kronotooppi (Kun kyseessä on kronotooppi ensi sijalla käsitellään konkreettisia paikkoja missä aktantit tapaavat. Esimerkiksi aktantit voivat tavata kaupungissa tai maalla, pyhäpaikassa tai rintamalla.Sen lisäksi aktanteilla voi olla oma suhtautuminen tapahtumapaikkaan. Silloin miljöö voi olla aktanttia kohtaan oma (esimerkiksi kun tapaaminen tapahtuu aktantin kodissaan), toivottu (esimerkiksi kun tapaaminen tapahtuu aktantin rakastajansa vai rakastajattarensa kodissa), ystävällinen (kun jossakussa paikassa aktantti ei huolehdi mistään asiasta), vieras (esimerkiksi kun tapaaminen tapahtuu aktantin kotikaupungin tai kotimaan ulkopuolella), uhkaava (kun tapahtuu myrsky tai maanjäristys tai tulva), epäystävällinen (esimerkiksi rintamalla), neutraali jne.).

Syntaktiikan analysoidessa tutkitaan kohtaamista ottaen huomioon tapaamisen aiemmat sekä myöhemmät tapahtumat. Sellainen analyysi on tarpeellinen, koska teoksen aiemmilla sekä myöhemmillä tapahtumilla on selkeitä juonellisia suhteita tapaamisen motiivia kohtaan.

Pragmatiikan analysoidessa kiinnitetään huomiotamme kahteen tärkeään piirteeseen. Ne ovat teoksen tarinan merkitys sekä teoksen tarinan pyrkimys eli intentio.

Sellainen monipuolinen analyysi antaa mahdollisuuden rakentaa tapaamisen motiivin eheän esikuvan sekä auttaa esittämään tapaamisen motiivin ja muiden motiivien yhteenkuuluvuutta. Koska on aivan mahdotonta toteuttaa tapaamisen motiivia muista motiiveista erillään. Eli se aina esiintyy jonkin teoksen juonen tai tarinan osana ja liittyy koko teoksen muodon ja sisällön yhteyteen.
Ja nyt haluaisin esittää motiivi-analyysin esikuvaa Jari Järvelän novellin AZ661748 pohjalla.
Jari Järvelä. AZ661748

Tämän novellin kertojana on päähenkilön tytär. Emme tiedä mikä on miehen nimi, koska tytär sanoo häntä yksinkertaisesti ”isä”. Novellin mielenkiintoisimpia piirteitä on se, että siitä ei löydy varsinaista tapaamista jonkun ihmisen kanssa. Ratkaiseva, semanttisesti merkittävä kohtaaminen tapahtuu isän saavuttua Italiaan. Eli novellissa Napoli- kaupunki esiintyy henkilöhahmona.

Semantiikka. Predikaatti. Variantti: isä on tapaamisen aloitteentekijä, kohtaaminen on hyvin odotettu, isää toivoi tätä tapaamista koko elämänsä aikana. Invariantti: kohtaaminen. Aktantti. Variantti: isä, päähenkilö – Napoli, sivuhenkilö. Invariantti: päähenkilö – sivuhenkilö. Kronotooppi. Variantti: isä on lentokone-asemalla, miljöö on vieras, mutta mieluinen. Invariantti: matkalla.

Syntaktikka. Tapahtumat kohtaamisen eteen. Variantti: isä valmistautuu matkalle, lapsensa vievät hänet lentokoneasemalle. Invariantti: valmistautuminen matkalle. Tapahtumat kohtaamisen jälkeen. Variantti: isä saapuu Napoliin ja kuolee. Invariantti: saapuminen matkailukohteeseen.

Pragmatiikka. Isä haaveili matkasta koko elämänsä. Nuorena päähenkilöllä oli mahdollisuus matkustaa ympärimaailmaa, mutta hän ei päässyt ikinä, sillä vaimonsa ei suostunut lähtemään hänen kanssa. Isällä oli kokonainen ruutuvihko täynnä paikkoja, joissa oli Riemukaari, Empire State Building, Taj Mahal, Colosseum, Suezin kanaali, Egyptin pyramidit, Pieni merenneito –patsas Kööpenhaminassa ja paljoin muita. Isä säylytti ruutuvihkoa liiterissä ampiaispesän alla, ettei äiti sitä huomannut. Toiset säylyttävät halkojen seassa viinapulloja, isä säilytti toivematkojaan. Eräänä kauniina päivänä kun isä oli valmistautumassa matkalle, hän haki vintiltä matkalaukun, jota hän ei ollut purkanut viiteentoista vuoteen. Eli on mennyt ihan paljon aikaa siitä, kun hän yritti lähteä vaimonsa kanssa yhdessä matkalle yli merten, vuorten ja laaksojen. Loppujen lopuksi päähenkilö saapuu Napoliin. Valitettavasti tai onneksi kertojan isä kuoli heti lentokoneasemalla. Eli isä itse ei nähnyt melkein mitään, koska hän ei päässyt terminaalista edes kunnolla ulos ennen kuin hän sai sydänkohtauksen. Kai sille oli liian suuri järkytys, että hän oli lopuksi vapaa. Edes kuoleman jälkeen isä ei tullut takaisin kotimaalle. Päähenkilön sinkkiarkku oli kadonnut matkalla Napolista Helsinkiin. Novellin päähenkilön tytär saatoi seurata isänsä liikkumista netistä World Trackerista.
Sivustossa voi seurata kadonneita matkalaukkuja, tai kuollutta isäänsä.
Näkyy siltä, että isän suurin toive tuli todeksi, huolimatta siitä, että hän ei ollut elossa. Isä oli viikossa matkustanut jo Dar es Salaamissa, Johannesburgissa, Pääsiäissaarilla, Delhissa, Pekingissä ja Singaporessa.

Toisaalta novellin loppuratkaisu on hyvin traaginen koska sen päähenkilö kuolee, mutta toisaalta hän kuoli ehkä maailman iloisimpana miehenä.

Minun esittämässäni motiivi-analyysin mallissa on esitettävä kaikki motiivin semioottiset tasot. Ne ovat semanttinen, syntaktinen sekä pragmaattinen tasot. Jokaisella tasojen kategorialla on sekä invarianttinen että varianttinen merkitys. Eli analyysini pohjautuu motiivin puolituisluonteeseen.

Minun mielipiteeni on se, että sellaista motiivi-analyysia voidaan käyttää erilaisten kirjailijoiden tai edes kirjallisuuksien teosten kontrastiivisessa motiivien tutkimusmenetelmässä. Sitä paitsi sellaisen motiivi-analyysin avulla voidaan tutkia konkreettisen mootiivin kehittämistä sekä sen merkitysten toteuttamista.

Lähteet Tutkimusaineisto
1. Kettu, K., Salmela, A. (2013). Novelli palaa!: Matkanovelleja. Toim. Katja Kettu & Aki Salmela. Helsinki: WSOY, 207.

Tutkimuskirjallisuus
2.Путилов 1975 – Путилов Б.Н. Мотив как сюжетообразующий элемент // Типологические исследования по фольклору: Сборник статей памяти Владимира Яковлевича Проппа (1895-1970). Сост. и ред. С.Ю. Неклюдов, Е.М. Мелетинский. М., 1975.
2.Путилов 1975 – Путилов Б.Н. Мотив как сюжетообразующий элемент // Типологические исследования по фольклору: Сборник статей памяти Владимира Яковлевича Проппа (1895-1970). Сост. и ред. С.Ю. Неклюдов, Е.М. Мелетинский. М., 1975.
3.Хализев, В. Е. Теория литературы : учебник для вузов / В. Е. Хализев. 3-е изд., испр. и доп.– М.: Высш. шк., 2002. – 437с.

O. M. Šulgina